Alkutalven huumaa

Jassoo, blogi viettänyt hiljaiseloa. Tämäkin postaus on seissyt luonnoksena jo monta aikaa. Viime viikot ovat menneet kirjaimellisesti yötä päivää kouluhommia pusertaen ja tuloksellisesti; yhdet opinnot saatu päätökseen tiistaina ja toisissa opinnoissa olisi ilman virallista aikataulua päivän rutistus, niin valmista olisi! Huhtikuun aikana tarkoitus oppari viimeistellä ja taas sitä sitten olisi tutkintoa viisaampi =) Sitten onkin aikaa vaikka millä mitalla, jo nyt ehdin kauhistella, että mitä tällä kaikella ajalla oikein teen =D Eiköhän kuitenkin kevään tulevat kisat tarkoita ahkeraa treenaamista ja sitäkin on nyt mukava tehdä, kun pääsee jo ulkokentille ja ei ole sellaista kiireen tuntua treenaamisessakaan. Mutta alla nyt vielä aiemmin kirjoittelemani postaus, nyt pitää kiriä vähän kuulumisia useammassakin postauksessa takaisin. 

Huhheijaa. On ollut taas super-kivoja juttuja viime viikkoina ja aika menee suorastaan siivillä! 

Oltiin helmikuun loppupuolella nuorten koirien tokoringin koulutuksessa, mikä oli niin kiva! Siellä oli kouluttajana Marianne Forsell, joka on kyllä kouluttaja mun makuun, tosi maanläheinen ja osasi ottaa koiran rodun huomioon ja muuta. Koulutukseen mennessä oli vähän sellainen olo, että ei oikein tiedä, mitä oikein ottaisi. Vasta oikeastaan paikan päällä päätin, että me otetaankin tunnaria, ruutua, merkin kiertoa ja kaukoja. Saatiinkin hyviä vinkkejä ja oikeasti tuli itselle oivalluksia =) 

Läheisyys lämmittää <3

Tunnarissa testattiin alkuun, että hakeeko Kinda oikeasti nenällä, kun iski itselle siitä epävarmuus. Mutta kyllähän se nenällä haki. Ei se ehkä sille täysin selkeää ollut, mutta ajatus oli kuitenkin siitä, että nenällä etsitään sitä jotain puunpalaa. Sitten tehtiin niin, että laitettiin iso kasa kapuloita maahan ja se oma piilotettiin ruutunauhojen alle tai taakse eri läheisyyksillä niihin vääriin kapuloihin. Oikeastaan tuo menetelmä itsessään oli kyllä tuttu, kun Ansalle opetin vähän samaan tyyliin, mutta halusin, että joku viisas osaa mua tässä alussa neuvoa, jos tulee jotain ongelmia. Kinda ei tainnut tuoda kertaakaan väärää, vaan jätti ne huomiotta. Treenin aikana se selkeästi hoksasi idean siitä, että nenällä haetaan se tietty juttu sieltä. Siitä on hyvä jatkaa tuota! Ruudussa ja merkin kierrossa (ja vähän muutenkin!) on ollut se haistelu ongelmana. Eli eka ruutu menee pieleen, koska Kinda mene sinne vauhdilla, mutta sitten tsekkaa ruudun haistelemalla ja sama merkillä. Ohjeeksi saatiin, että selkeästi mennä kieltämään se haistelu ja sitten laittaa sinne ruutuun läheltä ja kehua, kun ei haistele. Voidaan jopa tehdä niin, että tarkoituksella hierotaan jotain hajua ruutuun, jotta tulisi virhe, johon pääsisi puuttumaan. Tämä menetelmä toimi myös, koska muutaman kerran jälkeen selkeästi se oli Kindalle ajatuksissa, että siellä ei haistella. Merkin kiertoa lähdetään vahvistamaan kahdeksikon juoksuttamisella kahden merkin välillä. Lisäksi merkille lähettäessä toistetaan kierto-käsky ENNEN kuin Kinda ehtii haistella. Tämäkin lähti toimimaan ja kierto oli oikeinkin hyvän näköinen lopussa. Kaukoissa lähdetään korjaamaan vähän tekniikkaa ihan pelkissä istu-maahan vaihdoissa, koska niissäkin on eritahtista asennon muutosta, eikä sellaista jämäkkää tekemistä. Muuten treenaaminen on jäänyt valitettavan vähäiselle muiden menojen vuoksi. Kaukojen tekniikkaa ollaan hiottu kyllä ja siinä on jo hienoa edistymistä. Noihin muihin palataan, jahka taas ehditään kunnolla treenailemaan. Heti tämän koulutuksen jälkeisellä viikolla omissa treeneissä oli myös kuukausikoulutus ja se toteutettiin tällä kertaa vähän eri tavalla. Otettiin erilaista häiriötreeniä; kehään tulemista, käskytyksiä ja häiriötä luoksetulossa. Muu sujui hyvin, mutta se muiden käskyihin reagoiminen...äääh!! Treenilistalle se! 

Koska mamma opiskelee, niin Ansa lepää! 

Tarviskohan se isomman pedin ;D

Ansa sai osallistua myös tuohon omien treenien häiriötreeneihin ja on kyllä Ansa mennyt eteenpäin! Pystyy pitämään kontaktia hyvin, eikä tarvitse kovin tiukkaan koko ajan vaatia tai kalastella kontaktia, jes =) Ansalla on ollut myös erittäin hienoja paikkiksia nyt muutama ja vieraampien koirien kanssa! Ansa on ollut näissä paikkiksissa se rauhallisin, ei heiluta yhtään häntää, vaan on ollut siellä todella rauhallisen oloisena, en meinaa uskoa, että tämä on sama koira kuin muutama kuukausi sitten! Ainoastaan paikkisten alku on kesken ja vaatii vielä treeniä. Kontakti tippuu rivissä ollessa ja siitä pitää muistutella koko ajan ja lisäksi liikkurin tullessa käskyttämään, alkaa katsoa liikkuria. Menee kyllä maahan ja nousee istumaan, mutta se on sellaista hidastettua filmiä. Tämä pitää ottaa vielä tehotreeniin, koska jos Ansa keskittyisi siinä kohtaa täysin minuun, ei mulle jäisi tällä hetkellä pientäkään huolta siitä, etteikö Ansa pysyisi siinä. Ansan kanssa ollaan myös treenattu noutokapuloiden pureskelemattomuutta ja tunnaria. Ohjatussa noudossa kierrokset nousee ja Ansa ensinnäkin piippaa, kun lähdetään seuraamiseen. Hakee myös kapulan, mutta pureskelee matkalla. Taka/etupalkalla on saatu noutoa pureskelemattomaksi, mutta tämä ei ole vielä täysin vahvaa kuitenkaan. Tunnarissa on jonkinlaista epävarmuutta ja pitää varmasti vielä vahvistaa, mikä tämä juttu olikaan. Löytää kyllä oman, mutta varsinkin kapulan ollessa keskellä, voi ottaa vääränkin. Ohjeeksi ollaan saatu vaikeita treenejä kotona; kapulat ihan lähekkäin ym. ja ajattelin myös palata vähän taaksepäin ja tehdä tuota samantyyppistä kuin Kindallekin. Jos saisi sitä varmuutta siihen. Kaukoissa ollaan myös hiottu ihan kotitreeninä tekniikkaa, lähinnä maahan-seiso vaihtoa, koska Ansa venyttää itseään eteenpäin, nyt yritetään saada vatsanalus-palkalla paino siirrettyä enemmän taaksepäin ja etujalat pomppaamaan taaksepäin. Tämä vaatinee paaaaljon toistoja! 

Kinda ei yhtään tiedä, mitä tässä tapahtui! Tuo kasvi vaan

yhtäkkiä pyörtyi tai jotain!

Aksassa on ehkä jonkin verran hiljaiseloa. Ansan viime viikon treenit jäi väliin, koska halkaisi kyntensä, kun en ehtinyt leikata sitä =( Ja siis ontui. Tällä viikolla oli menossa mukana taas ja ei mitään erityistä sanottavaa, hyvin oli kuulolla. Kindalla oli aksan kuukausi-treenit Katin koutsaamina ja olipa hienoa saada palautetta, että edistymistä on tapahtunut =) Keskittyy selvästi paremmin treeneissä, mutta aina alkuun tulee se kunniakierros. Naurettiinkin sitä, kun Kinda jää hienosti lähtöön odottamaan, mutta kun sen pyytää sieltä lähtemään, se lähtee todellakin kuin ohjus, eikä malta kuunnella, mitä pitäisi tehdä. Se ei siis yhtään näytä siltä, että lähtee täysillä, vaan päinvastoin näyttää hyvinkin flegmaattiselta odottaessaan...Nyt Kindalla alkoi ne juoksut jo joskus viime viikolla, en ole yhtään varma, koska putsaa näköjään tosi hyvin itsensä. Syksylle pitää varmaan pohtia, jos tulisi penneleitä ja sitten voisi leikkauttaa. Saisi sitten rauhassa harrastella ilman näitä narttu-juttuja. 

Viime viikonloppu menikin sitten tokon liikkuri-kurssilla, mikä olikin tiivis paketti! Mutta niin sitä vaan valmistuttiin liikkuriksi, liiton vahvistusta vailla enää, jeah =) Oli kyllä mielenkiintoinen viikonloppu, vaikka todella raskas. Sitä oppi itsekin paljon eri liikkeistä, kuinka ne oikeasti kuuluu tehdä. Kurssin vetäjä on siis toko-tuomari ja toi mukavan lisä siihen, että oppi ajattelemaan koiralle reilusta näkökulmasta tätä tokoilua. Kyllä me ollaankin tehty omissa treeneissä koirille välillä ylivaikeaa treeniä, kun vertaa siihen, kuinka kaikki liikkeet tehdään kokeissa virallisen ohjeen mukaan! 

Tammikuussa näytti tältä...

...ja helmikuussa saatiin kirmata lumessa!

Nemin kanssa on treenailtu vähän laiskahkosti rally-tokoa, ei ole tullut oikein kotona vielä treenailtua, kun ei sisällä mahdu ja ulkona ei viitsi. Treeneihin ollaan sentään lähes aina päästy. Häiriökestävyys on parantunut, meillä on nykyään treeneissä aina joku käytösruudussa, kun yksi suorittaa rataa. Nemi ei näistä välitä, vaikka katsoo kyllä, että joku siellä on. Nemin kanssa odotellaan lähinnä kevät-ilmoja, että saadaan lenkki-treenit taas pyöräytettyä käyntiin =)
Mutta nyt laitan tän postauksen kehiin ja toivottavasti vähän pikaisemmin seuraavaa =)