Karma is in da house!

Noin! Nemin kuoleman jälkeen tajusin, että Ansa täyttää ihan juuri elokuun alussa 10v. Se herätti pohtimaan, että jos haluan laumaani yhden vahtikoiran, olisi aika suotavaa alkaa pentuja katselemaan. Niimpä varovasti kyselin eräältä kasvattajalta pikku rottweiler pupseja! Alunperin ajattelin, että ei ole kiire, että jos nyt vuoden sisään vaikka. Mutta siinä kävi sitten niin, että ajelin Jennin kanssa katsomaan 3-viikkoisia palleroita ja totesin sieltä nousevan yksi pallero heti suosikiksi ja kasvattajankin kanssa natsasi, joten miksi ei?!
Yhtenä toiveena pennun osalta olin ajatellut, että Ansa voisi opettaa riiviön tavoille, joten eipä kai tämä liian aikaista ole!

Karma 3vkoa <3

Eilen käytiin toisen Jennin kanssa hakemassa pikku nappisilmä Karma kotiin samalla reissulla, kun Tuuma ja Jennin Pätkä-koira kävivät kipittelemässä agilityä! 

Mä täällä vaan vähän ihmettelen <3

Ootko sä se mun mamma?! Pus!

Karma rakastaa leikkimistä =)

Valmiina uusiin seikkailuihin <3

Hienosti sujui 3h kotimatka!

Karma on valloittava penneli ja tuntuu kovin omalta jo heti alkuunsa. Hän on utelias, reipas ja rohkea neiti! Kolmen tunnin automatkaksi rauhoittui hienosti nukkumaan. Yö nyt meni vähän huutaen, taisi se välillä hetken olla hiljaa. Totesin, että en jätä kaikkia nukkumaan samaan tilaan, kun muun lauman pitää antaa ensin tottua riiviöön ja Karma hieman, sanoisinko loukkaantui sulkemisesta omaan tilaansa. Onneksi itsellä on hyvät unenlahjat!
Ansa on ollut ihanan utelias ja ystävällinen Karmalle ja kuten arvelinkin, Karma myös seuraa Ansaa ja uskoisin tuon tavoille opettamisen menevän juuri nappiin! Tuuma oli illalla kovin kärttyinen pennulle, aamulla kävi jo ärisemättä vähän haistelemassa ja haastamassa leikkiin. Tuuma kyllä olikin varmasti väsynyt, kun oli mukana reissussa, ja väittäisin, että heistä voi Karman kanssa tulla vielä hyvät ystävykset! Kinda suhtautui alkuun melko neutraalisti, oli kiinnostunut, mutta ei sen kummempaa. Tänään Kinda on ollut selkeästi mustis, tuo minulle kaikki mahdolliset lelunsa ja ärisee Karmalle, jos Karma vähän edes vilkaisee Kindaa. Pitää antaa Kinnuselle ihan omaa aikaa, niin ei koe jäävänsä paitsioon. 

Saadaanko me tulla kattoo, mikä se oikein on?!

Tuuma ei ole aivan varma, onko tää

ihan kiva vai ei...

Karmaa ihmettelemässä =D

Iso ja pieni musta <3

Vauva-koila <3

Jännää tämä uuteen pentu-elämään tutustuminen taas. On niin paljon asioita, joita ei muistanut, että pennun kanssa tulee eteen. Ehkäpä ne tästä pikkuhiljaa muistuvat mieleen. Uskoisin kuitenkin, että lauma muotoutuu oikeinkin sopivaksi ja jokainen löytää tästä oman paikkansa. 

Tuuma, uusi mini3-luokkalainen!

Tuuman kanssa on kisailtu agilityä aika intensiivisellä tahdilla kesän ajan, kun Tuuma osoitti olevansa aika pätevä pikku agiliitäjä! Tuuma on sellainen, että se joko onnistuu hyvin tai epäonnistuu hyvin. Siksi meillä on paaaaljon Hyl-tuloksia, jotka on ratana muuten olleet tosi meneviä, mutta yksi moka ja se on sitten ollut siinä. Viimeisimmissä kisoissa on alkanut tulla pikkuhiljaa niitä 5-tuloksiakin jonkun verran, ehkä ohjaus loppunut kesken itsellä tai sitten puomin alastulolta on hypätty hienolla loikalla yli. Nyt kesällä, kun omat treenit jäi tauolle ja reissailin Epsanjassa, taukoa tuli treenaamiseen jokunen viikko. Viime viikolla alkoikin sitten omat treenit jälleen pyöriä ja tuntui, niin kuin ei osaisi itse agilityä ollenkaan. Tämän viikon treeneissä Tuuma oli jotenkin tahmea, haisteli melko paljon ja ei oikein ollut menevää. Tai oli se paikka paikoin. Laskeskelin sitten, että jaaha, se alkaa tekemään jo juoksujaan, takapääkin jo sen näköinen. Tuumalla on näköjään tapana aloittaa juoksujen tekeminen hyvissä ajoin, kun ei ihan vielä vähään aikaan pitäisi alkaa kuitenkaan. 

Vöyrillä kesäkuussa -19! kuva: Mari Toivonen

Et nyt hyppää sen alastulon yli! Kuva: Mari Toivonen

Tuuma pinkoo! kuva: Mari Toivonen

Tilanne päällä =D kuva: Mari Toivonen

Olin ilmonnut kuitenkin Tuuman Ylökin kisoihin eiliselle, ajatuksena, että josko se viimeinen kakkosten luva sieltä tulisi! Tuumallahan olisi jo ollut riittävä määrä agility-nollia, mutta harmillisesti koiramäärästä ja kakkossijasta johtuen yksi nolla ei ollutkaan luva. Eilen Tuuma oli ekalle radalle mentäessä jo jotenkin vaisu. Ei lähtenyt kunnolla mukaan hetsauksiin. Radalla tuntui, että sitä sai oikein vetää perässään, ei vaan tuntunut kulkevan. Tuuma jäi mm. putkeen tekemään jotain? pitkäksi aikaa. Radalla ehdottomasti paras kohta oli puomin alastulo, jossa osui, vaikkakin ihan rajalle ja hienosti jatkoi eteenpäin, itsellä hieman ohjaus herpaantui ja meni sitä seuraavan hypyn ohi, mutta radalta selvittiin lopulta vitosella ja taisi olla yliaikaa siitä putkesta johtuen. Päästiin kuitenkin tällä suorituksella palkinnoille ykkös-sijalle =) Alla vielä linkki tähän rataan: 
Tuuma mini2 10.8.19

Toiselle radalle Tuuma lähti paljon paremmin ja siinä myös kulki paljon paremmin. Puomin teki taas hienosti ja ehdin itse riittävästi puomin päähän ohjaamaan seuraavaa hyppyä takaakiertoon. Tuntui, että koko radan taistelin, että nyt tämä tehdään! Ja se kannatti! Sieltä se luva ja oiva tuli ja nyt Tuuma on kolmasluokkalainen <3 Vihdoin! Ei se kaikkein paras rata Tuumalta ollut, mutta nyt tehtiin yhdessä ja keskittyminen oli parempaa. Niin hieno fiilis, kyllä tämän pippurisen neidin kanssa on tehty töitäkin ihan urakalla! Nyt tuntuu, että tippui jonkinlainen paine hartioilta, koska nyt voi hetkeksi keskittyä treenaamaan kaikkia vaikeita kuvioita, keppikulmia ja muuta ja kolmoset saa sitten aloittaa ns. puhtaalta pöydältä. Senkin vuoksi tämä oli mahtava juttu, että jos Tuumalle mahdollisesti tulee penneleitä seuraavista juoksuista, ei ole yksi luokka niin sanotusti kesken, vaan pentuilutauon jälkeen voidaan keskittyä siihen oikeasti olennaiseen, eikä se viimeinen nolla kummittele päässä. 
Olen niin tyytyväinen tähän pikku kisakaveriin, hän on ihan huippu! Vielä kun varmuutta saadaan joihinkin juttuihin, niin tästä tulee oikein hyvä ja ensi vuonna tähtäimessä SM-kisat! Alla vielä linkki tähän 0-rataan: 
Tuuman OIVA-rata 10.8.19

Ohjaajaa ja koiraa hymyilyttää, kun kolmoset kutsuu =D

Tästä on Tuuman kanssa oikein mukava jatkaa reenailuja tämän nousun myötä =)

Kesäkuulumisia!

Nemin lähdön jälkeen koko kesä on mennyt vähän enemmän ja vähemmän sumussa. Keskittyminen mihinkään on ollut vaikeaa ja koti on tuntunut tosi tyhjältä. Pakko on kuitenkin ollut eteenpäin mennä, eipä siinä ole muukaan auttanut. 
Kävin vähän hakemassa potkua syksyyn Espanjan auringon alta ja koirat ripoteltiin hoitoon eri paikkoihin. Ansa oli Porissa Saara-Marian ja Ilonan hoivissa ja oli ollut oikeinkin kiltti mummokoira! Kinda ja Tuuma menivät kaverinsa Usva-pihiksen seuraksi ja suht hyvin kai heilläkin oli mennyt. Eipä ole tullutkaan missään reissussa käytyä sitten moneen vuoteen, joten tämä tuli kyllä ihan oivalliseen kohtaan! Usva tulikin sitten vuorostaan lähes heti reissun jälkeen meille viikoksi hoitoon.

Suolajärvillä!

Ihana pinkki-järvi <3

Näissä maisemissa oli mahtia karistaa Suomen murheet!

Iltaluut tarjoaa Usva =D

Koko kööri valmiina!

Huh hellettä, +30C! Vuoroin vieraissa.

Viime viikonloppuna käytiin pihakoiraleirillä koko poppoon kanssa ja yllättävän hyvin nelikko Kinda, Tuuma, Ansa ja Usva menivät siellä. Näin jo kauhukuvia, että joku syö jonkun, kun pienissä tiloissa ollaan! Leirillä ehdittiin osallistua vähän aksailemaan ja rally-tokoilemaan, sekä Kunkkulan mestaruus-kisoihin temppuradalle! Kinda ja Tuuma kunnostautuivat siinä lajissa Kindan ollessa kolmas ja Tuuma taisi olla kuudes, hyvät tytöt! Usva oli hienosti myös palkinnoilla kakkos-sijalla ja Tuumiksen Loki-veli sai myös kunniamaininnan suorituksestaan! 

Navi ohjasi melkoisen mielenkiintoista reittiä, 

kuin mökkiteitä olisi ajellut =O

Perillä Kunkkulassa vihdoinkin!

Iltaskumpat =)

Kunkkulan mestarit <3

Ihan virallisestikin palkinnoilla =D

Hienot leirikoirat <3 kuva: Mari Toivonen

Pihakoiraleiriltä lähdettiinkin Kindan kanssa suoraan Tokon SM-kisoihin! Meidän ei alunperin ollut tarkoitus sinne mennä, mutta lupauduin, koska joukkue tarvitsi koiria. Kindan suoritus ei ollut parhainta, mutta Kinda kyllä kovasti yritti. Uskoisin, että päivään sattunut helle ja muu reissaaminen hieman hidastivat Kindaa ja tuli vähän joitain turhiakin mokia, kummallekin. Kindan suoritus ei onneksi ollut se ratkaiseva, vaan joukkueemme muut jäsenet teki niin hienoja suorituksia, että uusimme SM-joukkuehopean 😀 Kisasta jäi myös vihdoin sellainen into, että nyt me treenataan tuo voi-luokka kuntoon lopullisesti ja haetaan se koulari! Seuraavaksi onkin sitten vuorossa Tuuman rally-toko-SM! Vielä nyt vähän olisi treenattavaa sinne... 😬

Viimeiset treenit!

Mitalit kaulassa jälleen! kuva: Sporttirakki

Ensin tehdään töitä! Kuva: Sporttirakki

Jotain vissiin onnistui <3 kuva: Sporttirakki

Meidän hienot joukkueet <3 kuva: Sporttirakki

Ainiin, juhannuksen jälkeen kisattiin myöskin oman seuran PiirM-joukkuekilpailut, joissa Kinda oli Hymyssä suin-joukkueensa kanssa hopealla medeissä ja Tuuma oli Miniliitäjät-joukkueensa kanssa mineissä myöskin hopealla =) Nämä oli itselleni ihan ensimmäiset agilityn PiirM-kilpailut koskaan ja oli kyllä molempien osalta hienoa tekemistä ja sanoisinko näin, että ansaittu sijoitus! 

Tuuma ja muut Miniliitäjät <3

Kinda ja Hymyssä suin <3

Nyt on kuitenkin pikkuhiljaa taas sellainen fiilis, että jaksaa alkaa keskittyä treenaamiseen ja yleisesti katsoa jo vähän eteenpäin 😊