Reissun päällä ja kotoilua

Se on kuulkaa kevät ehtinyt jo pääsiäiseen asti! Se on kesä ennen kuin ehtii ees kissaa sanoa! Noh, todellisuus iskee päälle, maa on taas pienen lumiharson peitossa ja pakkastakin on ollut viime yönä -9, joten ei nyt auta hötkyillä tässä asiassa. 

Varma kevään merkki, pitkäkoipilinnut eli kurjet! 

Nää on kyllä tavattoman hankalia kuvattavia, jo monta vuotta yrittänyt!

Eilen tosiaan oli pitkäperjantai ja kyllä harvinaisen pitkä olikin! Ehdittiin tehdä puuhommia, pitkiä lenkkejä, nukkua useat pitkät päikkärit ja lämmittää kotia ja silti olin illalla sängyssä aiemmin kuin normi työpäivänä. Kun ei vaan enää jaksanut, kun ei ollut mitään tekemistä. Ja sitten, kun ei ole tekemistä, ei jaksa ja viitsi tehdä sitäkään vähää, mitä pitäisi tehdä. Vielä olisi kolme päivää jäljellä tätä tuskailua. Ei saa käsittää väärin, onhan se hienoo, että on lomaa, mutta sitten pitäisi olla jotain tekemistä, ei tällainen oleminen vaan sovi, enemmän tämän myötä laiskistuu. 
Meillä on jälleen vietetty synttäreitä, kun huhtikuun tyttö, vanha rouva Nemi, täytti 8-vuotta! Myönnettäköön, että vielä on kakut syömättä, koska ko. päivänä oli taas jotain kovaa muuta härdelliä. Nemi kävi myös vihdoin näyttämässä suutaan ellille, sitä pattiaan. Elli totesi, että seuraillaan vaan. Siitä saisi kyllä ohutneulanäytteen, mutta se ei ole varmaa, että olisi juuri siitä kohdasta. Mutta ei nähnyt sitä siis mitenkään vakavana. Eikä sekään ihan helppo juttu kai olisi, jos se poistetaan, koska sitten pitäisi saada huuli kurottua umpeen. Ei nyt siis murehdita tuota sen enempää tässä vaiheessa, jos se nyt alkaa siitä lisää kasvaa tai alkaa vaivata, niin pähkäillään sitten uudelleen. Ainakin tällä tietoa ellin veikkaus kuitenkin oli, että ei näyttäisi mitenkään hälyttävältä, joten sillä mennään. 

Onnea Nemi 8-vuotta <3

Nemi-koira on sohvakoira.

Viime viikonloppuna oltiin tosiaan reissussa oikeen Kehä III sisäpuolella! Käytiin aksailemassa Sipoossa. 

Ei ole ihmisen aika olla liikkeellä jo klo: 4.42!

Ihan todistetusti oltiin Kehä III:n sisällä!

Mulla oli mukana Ansa, jolla oli ihan hyviä pätkiä välillä, mutta välillä oma ohjaus oli niin karseeta, että koira meni miten sattui. Mehän oltiin paikalla koko päivä ja odottelin iltapäivällä, koska maksien rataantutustuminen alkaa, kun muuten oltiin etuajassa ja sieltä sanottiin, että kyllä se ajallaan alkaa. No, ei alkanut, vaan etuajassa, joten kun tulin lenkiltä, niin muut olivat jo rataantutustumassa. Mun piti jättää Ansa lennosta odottamaan ja sehän veti kauheat kierrokset. Ei siinä muuten mitään, mutta oltiin kolmantena lähdössä, eikä Ansa ollut riittävästi ehtinyt rauhoittua, joten sehän lähti kuin ammus lähdöstä ilman lupia. Loput radat taisi kutakuinkin pysyä lähdöt. Mutta Heli ja Näpsä sitten vetikin sen, mitä haettiinkin ja enemmänkin; tripla-nollat <3 Kunnon pihis-poweria!! Tuota mä jännitin kyllä varmaan eniten, että kuinka niille käy, hyvä että seisomassa pysyin!

Mistä niin päättelet, että mä kävisin muka kierroksilla?! 

T: Ansa

Kinda tapasi samalla reissulla Aatu-veljensä myös. Aatu asuu tuolla ihan hallin lähellä ja kävivät hallilla moikkaamassa ja myöhemmin käytiin vielä heidän pihallaan juoksuttamassa lapsukaisia. Aatu ja Kinda eivät ole tavanneet toisiaan sen jälkeen, kun pentulaatikolta lähtivät. Joku viisas voisi vastata, mahtavatko koirat muistaa toisiaan pentuajoilta? Näillä on kyllä niin samoja tapoja ja naama on hyvin samanlainen. Selkeä ero näillä on kyllä koko, Kinda on melkein 10 cm korkeampi Aatua!! Hauska kyllä nähdä näitä ja juttuunkin tulivat ihan hyvin, mitä nyt Kinda vähän pärräsi välillä. Pitäähän sitä nartun nyt olla se viimeisen sanan sanoja =D

Sisko ja sen pieni veli <3

Yyh, mikä tuo on?! En haluu!

Samalla kisareissulla tapasin myös piiiitkästä aikaa vanhan ystävänkin. Hänkin koiraihmisiä, jota en ole itse silloin vuosia sitten ymmärtänyt. Kiva, että tuli moikkaamaan, kun tuolla lähistöllä asuu ja toivottavasti törmäillään jatkossakin =) 
Yövyttiin reissussa tosi kivassa paikassa, Villa Jokivarsi. Ehdottomasti mainostan ja suosittelen tuota paikkaa muillekin, erityisesti koiraihmisille tämä on oivallinen yöpymiskohde. Koska reissun päällä oltiin, käytiin myös vierailulla Marin luona haistelemassa pikku pihis-penneleitä! Oi että, kun ne vauva-koirat on vaan suloisia riiviöitä!! Marilla niitä penneleitä on kolme, sellaisia viisiviikkoisia vilistelijöitä. Mari ehkä huokaisee helpotuksesta, kun nuo lähtevät maailmalle =D Tosin nämä vauvat ehkä vähän huijasivat, kun olivat kummallisen rauhallisia vierailun ajan, puolet ajasta nukkuivat. En kyllä usko niitä ollenkaan =D

Ne on söpöjä, kun ne nukkuu <3

Nemi-koira sai olla kotivahtina Matti-papan kanssa. Kuulemma oli ihan hyvin mennyt, mutta kyllä se jotain täällä on touhunnut, ainakin yksi silputtu kynä löytyi ja kukkasipuleita hän olisi kovasti tahtonut istuttaa...
Eilen tosiaan ollaan tehty pitkiä lenkkejä. Kokeilin pitkästä aikaa Kindalle vapaana olemista, kun nyt juoksutkin on onnellisesti ohi. Kas kummaa, sehän menikin sitten hyvin! Kinda kävi kyllä muutamat pyrähdykset, mutta tuli kyllä kutsuttaessa luokse ja myös oma-aloitteisesti tuli luokse. Mikähän tuota koiraa nyt vaivaa... Olishan se tietty kiva ja helpotus, jos nyt jo reilun kahden vuoden jälkeen vapaana olo muutenkin kuin treenatessa onnistuisi ja luoksetulo etenkin! Vähän kyllä pelkäsin, että lähtee niitä pitkäkoipilintuja katsomaan, kurkia vai mitä ne on, mutta ei sentään. Ansa ja Nemi niitä enemmän ihmetteli, mutta eivät kyllä nekään ihan liki edes yrittäneet. Hyvä niin, olis saattanut kurjilta tulla turpiin. 

Nemi-koiran mielipide keväästä; voitais jo laittaa nää 

kukkasipulit, mä vähän autan =D

Rottakoira työssään ja Ansa-koira auttaa

Päivän aikana sateli lunta taas

Että sellaista tänne, vähän pää tyhjä, mutta toisaalta täynnä. Juuri nyt elämässä ovia sulkeutuu ja ovia avautuu ja vähän sellainen kummallinen olo, miten tässä nyt pitäisi olla. Sitten tulee kaiken maailman tylsiä vastoinkäymisiä, kuten mun tietokone hajosi =( Onneksi taitava veljeni sai kaikki tiedot talteen ja koneen vielä toimimaan! Mutta kyllä pisti harmittamaan! Treeni-intokin on vähän heikkoa, kun koko ajan joku asia vastustaa. Pitänee päivittää treenisuunnitelmia, jos saisi vähän rotia edes treenaamiseen, eikö se siitä sitten!