perjantai 8. syyskuuta 2017

You only get one shot, do not miss your chance to blow!

Viime päivityksen jälkeen meillä ollaankin vietelty jonkin sortin hiljaiseloa treenirintamalla, mutta silti on ehtinyt taas kaikenlaista huisia tapahtumaan. Kesä on väistynyt nopeasti ja syksy tullut tilalle. Tokotreeneissä ollaan lähinnä vaan hömppäilty, ei juuri mitään kunnollista treeniä. 

Viimeisiä kesäpäiviä viedään!

Elokuu ja pimenevät illat.

Sittenhän meille kävikin niin, että päästiin kuin päästiinkin rally-tokon SM:iin mukaan! Meidän joukkueella ei ollut mitenkään erityisen hyvät lähtöpisteet ja taso on rally-tokossa melkoisen kova. Siksi jäätiinkin varalle, josko jollakin tulee peruutus. Niin siinä kävi, että paikka joukkueelle irtosi 3 päivää ennen kisaa =D Siinä ei paljoa ehtinyt jännitystä keräämään, eikä myöskään mitenkään erityisesti enää treenailemaan. Onneksi oltiin kuitenkin niihin Piirinmestaruus-kisoihin treenailtu, joten sinänsä itse kyltit olivat pääosin hallussa. Treenailtiin illat ennen kisoja siispä niitä vaikeimpia kylttejä ja palkkailin Kindaa joka välissä oikean puolen seuruusta. Oikeastaan ennen kisoja jännitti enemmän se, alkaako Kindalla juoksut, koska elkeet oli hyvin vahvat. Kisapäivänä eläinlääkärin tarkastuksessa vielä jännitin, kuinka käy, mutta niin vaan saatiin kisalupa. 

Muutama räpsy kisa-radasta =) Kuvat: Marika Vähämaa.

Kisa meni omalta osaltamme hyvin, yli odotusten, saatiin hieno VOI86-tulos ja sitä myöten RTK3!! Asennoiduin niin, että jos me oikeasti nyt sinne kisaamaan päästään, niin Kinda saa luvan pantata niitä juoksujaan muutaman päivän ja tehdään vaikka väkisin vääntäen edes se minimi 70 pistettä, joten odotukset ylittyi huomattavasti. Jouduin tekemään kaksi uusimista melko alussa, koska liikkeestä seisomisessa Kinda jostain syystä istui ja yhdessä eteentulossa se korjasi itse asentoaan, josta olisi tullut -10. Onneksi loppurata meni ilman suurempia virheitä ja radan lopussa kyselin vaan, että tehtiinkö me kaikki kyltit =D Kyllä me tehtiin ja se tunne oli hieno, kun tuloksen näin! Erityisen tyytyväinen olin Kindan oikean puolen seuruuseen, joka kesti yllättävän hyvin ja siihen, että Kinda ei ahdistunut uusimisista tai mistään muustakaan, vaan se tekeminen tuntui ja erityisesti näytti hyvältä. Uskomatonta, MES-luokka kutsuu nyt! =D  
Tässä Kindan rata videolla: Rally-toko SM Kinda

Tällaanen rata se oli!

Joukkueena ei menestystä tullut, mutta hieno tsemppi meillä kuitenkin oli. 
Sunnuntaina käväistiin vielä kokeilemassa agilityä Lapualla, mutta se oli ihan hukkareissu. Osallistujia oli ihan kourallinen, eikä ihme, koska radat olivat todella hankalia, eikä myöskään tuloksia tullut juuri lainkaan, mahtoikohan edes yhtään nollaa tulla. Kinda tosin olisi voinut saada nollan viimeiseltä radalta, mutta toiseksi viimeiselle esteelle, putkeen mennessä, nosti vauhdin niin kovaksi, että unohti kuunnella ja meni ohi. Se harmitti hetken, mutta lopulta pääsin sen yli, treenaillaan aksaa sitten myöhemmin kunnolla. Maanantai-aamuna ne juoksut sitten alkoi, vain 2 päivää SM:istä!

Pihis-neitoset pääsi vähä poseeraamaan <3 Järkytys, kun 
tuo Tuumanen on jo iso! Kuvat: Marika Vähämaa

Tuuma on ollut sitten ihan pro omassa agilityssään =) Se on saanut harjoitella vähän kujakeppejä, rengasta, mutkaputkia lisää, kontakteja ja erilaisia ohjauksia, kuten valssaamista, sylkkäriä ja takaakiertoa. Se on uskomattoman nopea oppimaan ja myöskin yllättäen pystyy keskittymään, vaikka viereisellä kentällä tehtäisiin oikeata aksaa. Mutta sitten sellainen keskittyminen rauhoittumaan, kun lähistöllä on muita koiria/ihmisiä, onkin haastavampaa =D Oltiin Paavolan pentuagilityn ekalla kerralla, jossa harjoiteltiin rauhoittumista. Noh, kyllähän se lopulta rauhoittui ja pystyi olemaan hiljaa ja paikallaan jopa hetkisen. Pitäisi ottaa nyt ihan asiakseen harjoitella tuota lisää tässä syksyn mittaan, koska jos Kinda rakastaa kaikkia, niin Tuuma rakastaa tuplasti. En ole oikein uskaltanut treenata Tuumaa vielä irrallaan esim. tokossa, koska luultavasti se lähtisi hyvin nopeasti jonkun toisen koiran luo. Juuri juteltiin yhden tokokaverin kanssa, että otetaan Tuuman hallinta haltuun sitten hallikaudella, kun ei tarvitse pelätä, että se sinkoaa johonkin autotielle tai muuta. 
Aina apujoukkona kaikkialla! Kuva: Sporttirakki.

Ansan kanssa ollaan treenailtu rally-tokoa, tavoitteena lokakuun kisat. Periaatteessa Ansa taitaisi osata jo ALO ja AVO luokankin liikkeet, vaikeimpia ovat eteentulo, pyörähdys, istu-seiso-maahan ja houkutus. Tarkoituksena on myös alkaa Ansan kanssa vääntämään oikean puolen seuruuta, jota ollaan nyt kokeiltu ehkä kaksi kertaa. Että voi pienen toko-koiran päätä laittaa pyörälle, kun yritetään käskeä väärälle puolelle seuraamaan =D Kyllä välillä saa nauraa ihan tosissaan, kun toinen on ihan hämillään, mitä tuo akka tahtoo! Ansan kanssa on tavoitteena kisailla niin kauan, kuin terveys kestää. 
Nemi-koiranen on vaan olla möllöttänyt. Se kävi taannoin hieronnassa ja osteopaatilla sen jälkeen. Sieltähän löytyi vähän jumeja ja vinossa olevaa rankaa, joka kuitenkin taisi ihan ok oieta käsittelyssä. Nemi on muuten voinut tähän asti ihan hyvin, mutta nyt on ihan viime päivinä näyttänyt, että kävelisi jotenkin epätasapainoisesti ontuen. Ei siis onnu selkeästi, mutta kävely on erikoisen näköistä. Pitää nyt seurata ja varmaankin kokeilla kipulääkitystä, jos ei muuten tuosta muutu. Voi kyllä olla, että nyt sitten ontuukin, koska ilmat ovat muuttuneet tosi koleiksi ja kämppä on välillä ihan jääkaappi (ainakin mun makuun) =/  
Nemi-koiranen chillaa.
Ansa kans!
Nyt on tällä hetkellä pää täynnä kaikenlaisia ajatuksia treenaamisen suhteen, kunhan saisi niitä ihan paperille asti ja ihan toteutettavaksi asti. Viikonloput ovat olleet noista rt-kisoista asti kaikki täynnä ohjelmaa, niin ei ole juuri ehtinyt paneutua suunnitelmiin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti