Toko-juttuja ja vähän rally-tokoakin

Oliskos aika välillä päivittää kuulumisia? Joo, olis! 
Täällä mennään nyt vähän suvantovaiheessa treenailujen suhteen. Toko-motivaatio on ollut ajoittain vähän hukassa, syystä että aika on niin kortilla, että ei oikein ehtisi treenata. Siis motivaatiota olisi muuten kyllä. Nyt alkaa näyttää siltä, että ehkä pikkuhiljaa aikaakin löytyy lisää treenaamiselle tai sitten elättelen vain toiveita =D Pitänee päivitellä aksa-kuulumisia vielä ihan erillisessä postauksessaan, koska näistäkin pohdinnoista luultavasti tulee pitkä sepustus. 

Istukaa ja poseeratkaa. Äly ja Väläys. K & A. 

Kindan osalta tokoilut sujuu ihan ok. Ollaan löydetty vähän uutta virtaa palkkaamiseen, mikä on niin siistiä! Tuo koirahan rakastaa leluilla leikkimistä ja minä rakastan sitä, että mulla on lelupalkkautuva koira! Ongelmana on ollut se, että leluahan ei missään nimessä palauteta, vaan sillä lähdetään rallattelemaan ympäri kenttää kahdeksikkoa. Kun se on niin kivaa. Se on vaan vähän haastavaa päästää rallattamaan, kun kentällä on vähintään yksi tai kaksi muutakin koiraa. Pitää kuitenkin varoa, että ei kellekään toiselle koiralle herää vaikka saalisviettiä, meidänkin tokoilijoissa on nuoria ja saalisviettisiä koiria mukana. Nyt kuitenkin on joku pieni muutos tapahtunut, kun yksi kaunis kerta kisojen jälkeen syötiin meidän I-tulos herkkuja ja hain Kindan halliin ja päästin valloilleen. Hallilla sattui olemaan joltain jäänyt pallo, jota heittelin samalla Kindalle ja kappas, se alkoi palauttelemaan sitä mulle =) Tästä innostuneena kokeilin seuraavallakin kerralla palloa ja jälleen sitä palauteltiin, noo, ehkä pienet rundit ensin, mutta palauteltiin kuitenkin. Kokeilin myös muita leluja, mutta niitä ei sitten palautettukaan. Kunnes eilen aksa-treeneissä heittelin muitakin leluja ja niitäkin alettiin palauttamaan! Uujeah! Jos tämä kehitys jatkuu, meidän treenaaminen siirtyy aivan uusille leveleille!

Pieni koira, suuret palkinnot! Eka AVO-kisa, I-tulos, 280,5p ja luokkavoitto.

Tokat AVO-kisat, I-tulos, 275p. ja 3.sija!

Kinda on siis käynyt kahdet tokon AVOn kisat marraskuussa ja tammikuussa, saaden molemmista hyvän I-tuloksen. Liikkeistä oikeastaan jäävät (erityisesti istuminen) sekä ruutu ja merkin kierto, ovat olleet vähän epävarmoja. Kinda kyllä osaa ne kaikki, mutta esim. ruutuun mennään välillä hyvin varmana, välillä liian lujaa ja yli ja välillä siellä haistellaan. Viime kokeessa Kinda ei luultavasti erottanut ruutua kunnolla ja meni kummallisesti ruudun sivusta sisään, alkoi haistella ja käveli muutaman askeleen liian pitkälle ja oli ruutunauhalla. Pitäisi ottaa nyt asiaksi opettaa ruudun korjaaminen, se helpottaisi, jos joku kämmi käy. Jäävissä Kinda menee varmimmin maahan menon. Mutta seisomisesta ja istumisesta arpoo yleensä seisomisen ja jos on vähänkään epävarma, alkaa ennakoida ja pysähtyy seisomaan. Merkin kierrossa välillä mennään hienosti ja välillä unohdutaan haistelemaan merkille. Haistelu on nyt muutenkin ollut vähän liiallista, koko ajan pitää kieltää siitä ja se taas laskee heti virettä. Molemmat kokeet on olleet siten, että kaikki liikkeet on olleet putkeen, mikä on kyllä tosi pitkä suoritus ajallisesti. Siinä saa tosissaan yrittää pitää virettä yllä ja viimeisimmässä kokeessa mielestäni tämä vähän näkyi ja Kinda oli vähän jähmeä paikoitellen. On siinä varmasti myös paljon vikaa siinä, että palkkaamattomuus-treeniä ei olla juurikaan tehty. Ollaan vaan pääasiassa jankattu noita jääviä, ruutua ja merkin kiertoa. Osaltaan vaikuttaa ehkä ainakin tähän haisteluun tulevat juoksut, oireista päätellen. Nyt on aivan ihanaa, kun on päästy tekemään muutakin kuin noita samoja, on yritetty vetää sellaisia hyvän mielen treenejä uusia juttuja kokeillen =) Ollaan kokeiltu vähän hyppy-noutoa, VOI:n kaukoja, ohjattua noutoa ja tunnaria. Osa ihan hyvällä alulla, osa vielä täysin kesken. 
Tässä vielä linkit Kindan koe-videoihin: 
Kinda AVO marraskuu 2016
Kinda AVO tammikuu 2017

Ansan osalta toko-motivaatio on ollut todella nollassa. Siitä syystä, että se paikkis alkoi rakoilla niin pahasti. Sen takia muu treenaaminenkin on ollut sellaista höttö-treeniä, ei mitään tavoitteellisuutta. Onneksi on ihanat treeni-kaverit, joiden kanssa on yhdessä pähkäilty paikkiksen korjaamista <3 Ja ilmeisesti ollaan jotain saatu yhteistuumin aikaiseksi, koska nyt on pientä edistystä alkanut näkyä =) Tällä hetkellä paikkis sujuu siten, että jättäessä Ansa haistelee, mistä pyrin ehtiä kieltämään heti ja on selkeästi rauhallisemmin paikallaan, ei kuikuile naapurikoiria tai liikkuria ja aloita sitä mahdotonta hännän vispaamista. Nyt on saatu aikaan se mielentila, että Ansa selvästi välttelee viereisiä koiria ja liikkuria. Ollaan siis tehty äärimmäistä häiriötä Ansalle: laitettu aivan viereen tai eteen toinen koira, välillä liikkuri tekee vaikeaa häiriötä, esim. menee makuulle Ansan viereen tai muuta vastaavaa. Alkuun jouduin palaamaan piilosta korjaamaan, sitten pikku hiljaa riitti, että piilosta muistutan, ettei tuo ole sallittua. Viimeksi en tainnut piilostakaan sanoa, vaan vain sen kerran jättäessä. Ehkä tämä tästä siis. Muutenhan ne liikkeet on periaatteessa kunnossa, paitsi kaukot on vielä epävarmat ja etenevät. Nouto-liikkeissä Ansalla nousee kierrokset ja epä-Ansamaisesti vinkuu liikkeelle lähtiessä ja kapuloita palauttaessa pureksii niitä, joskin lopettaa pureskelun kieltäessä. Tätä ollaankin nyt treenailtu, että rauhoitetaan tilanne ennen kuin kapuloille lähdetään tai ennen kuin siitä mihinkään liikutaan. Tässä ei kylläkään mitään mainittavaa edistystä ole tapahtunut =D Ollaan välillä tehty EVL:n kierto-hyppy-noutoa ja siinäkin suurin ongelma on se kapuloiden ohittaminen, niin mielellään kapula haettaisiin, ennemmin kuin mentäisiin kiertämään merkkiä. EVL ei nyt ole kuitenkaan missään lähitulevaisuudessa edessä, mutta tämä liike tulee tuottamaan hankaluuksia, joten sitä on ihan hyvä treenailla jo nyt ja ainakin tulee välillä muutakin kuin pelkkiä perus-juttuja. 

I-tulos tarjoilut meidän ryhmän kolmen koirakon osalta: suklaakakkua 

kermavaahdolla ja vadelmilla, tonnikalapiirakkaa ja limukkaa, namskis =) 

Rally-tokoilut on jääneet vähän vähemmälle, mutta nyt pitää tai pitäisi sitäkin treenata, koska jossain mielenhäiriössä ilmoitin Kindan tosiaan VOI-kisaan. Joka on nyt sunnuntaina =/ Kyltit on kutakuinkin ehkä hanskassa, eniten tuottaa varmaankin vaikeuksia "molemmat käännös oikeaan"-kyltti oikean puolen seuruusta tehtynä. Oikean puolen seuruuta pitäisi vahvistaa myös, mutta se menettelee. Niin ja "istu, käännös oikeaan, istu"-kyltti oikean puolen seuruusta on myös aivan toivoton. Nämä ei vaan osaa oikealla puolella kääntyä. Peruutus onnistuu melko hyvin Kindalla, tosin vaarana on, että ehtii istahtaa peruuttamaan lähtiessä. Käytösruudun paikallaan olot Kindan pitäisi paikallaolon osalta onnistua, mutta kynnykseksi saattaa muodostua se, että siinä paikalla pitää olla mun vieressä/edessä. Kun yleensä siitä lähdetään vaikka liikkeelle. Pitää vaan muistaa toistaa käskyä ja kehua riittävästi, jos sitten pysyisi. 
Nemillä rally-tokossa on oikeastaan samat ongelmat, tosin peruutus on vielä täysin kesken Nemillä. Viimeksi kyllä hoksasin, että Nemihän osaa peruuta-käskyn, kun nyt olen yrittänyt seuraa-käskyllä =D Nemin kanssa en ehkä uskalla enää kokeisiin mennä, niin ei olla kyllä treenattukaan kovin tavoitteellisesti. Pitäisi varmaan, jos sitten vielä kokeisiin uskaltautuisi. Pitää alkaa treenata sillä ajatuksella. 

Meidän uuden vuoden aatto sujui tällaisissa merkeissä =) 

Lenkki-räpsy Nemistä, neiti Hessu Hoposta, yhtä hömelö =D

Pakko laittaa yksi linkki vielä, koska näköjään kuvien napsiminen on kovin heikkoa ollut, mutta tällainen pikku pätkä löytyi jostain loppuvuoden treeneistä: Nemi-koira reenaa rallya

Muuten meidän arki onkin ollut pelkkää lenkillä liukastelua, kotona möllöttämistä tai treeneissä piipahtelua. Tämä tammikuu on kyllä ollut tosi synkkää ja raskasta aikaa, johtuen ehkä tavattomasta kiireestä ja siitä, ettei juurikaan ole ollut lunta ja on ollut todella pimeää ja olipa tuossa jokunen kunnon paukkupakkanenkin. Nyt on viime päivinä alkanut jo näkyä päivän piteneminen ja mieli kirkastunut samaa tahtia =) Mulla on viime päivät soinut päässä Robinin "Tää on parasta just nyt" ja niinhän se on. Se biisi ehkä kuvaa omia ajatuksia monessakin suhteessa parhaiten tällä hetkellä. 
Ensi kuussa onkin sitten luvassa kaksi agility-koulutusta ja nuorten koirien tokoringin koulutus. Ensi kuussa alkavat myös tämän vuoden SM-kisojen treenit. Saapa nähdä, päästäänkö joukkueeseen. Ainakin treeneissä tullaan käymään, sieltä varmasti monta uutta oppia tullaan taas saamaan. Odottavilla mielillä siis tulevaan kevättalveen =)