Pikku hiljaa takaisin arkeen

Noniin, kohta on tämäkin viikko taputeltu, kääk! Tälle viikolle luvattiin niitä super-helteitä, mutta missä hiivatissa ne oikein on?? Koko alkuviikko on kylläkin ollut pilvistä ja sadellutkin...Tämä aamu sentään valkeni aurinkoisena ja onhan tuolla vähän lämminkin. En mä nyt toisaalta mitään mega-helteitä kaipaakaan, mutta olis se joskus mukava olla vähän lämpimämmässä. Se aurinko ja lämpö tarkoittaa tietysti toisia murheita, nimittäin niitä käärmeitä =/ Tänä kesänä niitä ei jostain syystä ole hirveästi näkynyt, MUTTA sitten niitä on ollut ihan yllättävissä hetkissä. Ne raukat (NOT!) on varmaan todenneet, että kun ei ole aurinkoista, niin tullaan sitten sateella ja pilviselläkin "lämmittelemään". Onneksi nuo, mitä on nähnyt, ovat olleet niin pöllöjä, että ovat kyllä aina lähes sentilleen samoissa paikoissa ja ne osaa melko hyvin ennakoida. Meillähän kävi se koira-ihmisen painajainen tuossa joku viikko takaperin. Oltiin käyty Tuuman ja Ansan kanssa ensin lenkillä ja sitten oli Nemi ja Kinda vuorossa. Oli just sellaista ensin ihan järkyttävän kuuma paahde ja sitten seuraavassa hetkessä täysi vesisade, eikä todellakaan tullut mieleen, että käärmeitä olisi. Päästin Kindan vapaaksi, eikä se ehtinyt kauaa kulkea, kun se yhtäkkiä hypähti taaksepäin. Samalla hetkellä näin, että siinä oli sen jaloissa käärme rullalla =( Kinda ilmeisesti jotenkin hämmentyi siitä, koska lähti hiipien kulkemaan kohti sitä käärmettä ja minä kiljun parin metrin päässä Kindaa pois sieltä. Onneksi Kinda ei lopulta mennyt sinne, vaan tuli mun luokse, mutta vähän ihmetteli mun käytöstä, eikä heti antanut ottaa kiinni. Ne sekunnit, kun näki, että Kinda lähenee sitä käärmettä, tuntui tunneilta, se oli ihan järkkyä. Koska se tosiaan käveli suoraan sen päältä, olin aivan varma, että nyt osui ja suurin piirtein juostiin kotiin ja epätoivoista tarkkailua. Ilmeisesti se kuitenkin vaan sähähti, koska mitään oireita ei Kindalle tullut, huh!! Eilen sitten kuulin, että kaverin koira oli saanut käärmeen osuman =/ Se on kuitenkin ehkä vähän eri, jos on kyseessä tuollainen pikkukoira vs. 35kg koira. 

Ei osunut käärme tähän nenään! 

Nyt sitten alkoi ns. arki harrastusten osalta. Toko-treeneissä on alkaneet porukat palailla lomilta ja agilitytreenitkin taas jatkui. Niin, ja Tuumalla alkoi se eskari =) Tuuma oli ihan huippu pentu siellä eskarissa! Vastoin odotuksia, se jaksoi koko tunnin hienosti keskittyä tekemiseen. Aina kun käveltiin muiden koirien ohi, meno oli sellaista vedetään täysillä (ai miten niin pitäisi harjoitella hihnassa kävelyä?!), mutta kun alettiin tehdä harjoituksia, niin tämäkän teki reippaasti kaikkia, välittämättä muista! Harjoiteltiin vähän luopumista ja kontaktia, vippausta, poispäin käännöstä ja valssia. Niin ja sitten vielä eteenpäin menemistä. Vaikeinta oli ehkä oikealla puolella käännökset mihin suuntaan tahansa, mikä myös noilla muilla on. Ilmeisesti en vaan itse osaa kunnolla sitä ohjata, vaan käännän käden jotenkin epäselvästi. Mutta kyllä tuosta vielä hieno pieni agility-koira tulee =) Nemi oli Tuuman treeneissä mukana ja kotimatkalla käytettiin Nemi uimassa. Tuuma ei vielä uskalla uimaan, mutta katsotaan, josko se vielä joskus. 

Reenin jälkeen jaksoi vielä poseerata!

Kindakin kävi siellä Lapuan kisoissa korkkaamassa kakkoset. Ne radat ei todellakaan olleet mitään helpoimpia ja Kinda oli vähän nyt huonolla asenteella. Hyppäri oli ensimmäisenä ja se oli alkuun ihan höpöhöpöä, mutta lopussa teki kyllä hienoa pätkää. Toinen rata oli mielestäni se paras, vaikka hylly siitäkin napsahti, kun puomi-putki erottelu meni pieleen. Siinä kyllä tuli varmaankin oma moka ja ohjasin suoraan sinne putkelle. Muuten moni haastava kohta meni ihan nappiin =) Kolmannelta radalta tuli sitten 0, mutta muutaman sekunnin yliaikaa, ei vaan enää Kinda jaksanut. Sinänsä tyytyväinen, vaikka vauhti loppuikin, koska silläkin radalla oli monta kohtaa, jossa Kinda olisi voinut valita toisin, mutta kuitenkin oli kuulolla. Kindalla tosin oli joku vatsa-sekaisin-päivät noiden kisojen jälkeen, että olisiko se sitten vienyt sen lopun vauhdin?! Oli vähän flaati kyllä muutaman päivän. Olisi voinut siis mennä huonomminkin nämä kisat. Nyt ei sitten ole kisoja tiedossa, kun pitää nyt odotella, koska ne juoksut alkaa, eikä oikein ole muutenkaan sopivia kisoja nyt lähiaikoina. 
Tässä vielä se 0-rata: Kinda 0-rata Lapua ja tässä se toinen agi-rata, tykkään erityisesti tuosta lopusta, koska ei kyllä olla kauheasti harjoiteltu tuollaisia leikkauksia =) Kinda Hyl Lapua

Ekoissa agilitytreeneissä mentiin tosi kivaa, mutta myös paikoin haastavaa rataa. Meikäläinenkin oikeen joutui juoksemaan, että ehti joka paikkaan ja kyllä muuten oli sekä Ansa että Kinda hienosti mukana =) Tuon 3.putken kohdalla oli kuitenkin pussi kuvasta poiketen. Haastavimmat kohdat oli ehtiä tuosta nelos-putkelta ohjaamaan kutos-putkea ja sieltä sitten ohjaamaan ysi-hyppyä. Ja sitten tuo 21-hypyltä ehtiä taas tuonne 24-putkelle. Hyvin nuo kohdat kuitenkin handlattiin, eniten vaikeuksia tuotti tuolla kulmassa putken jälkeen kepeille meno, kun omat koivet osoitti ihan väärään suuntaan ja koirat ajautuivat vasta toiseen keppiväliin. 

Ekojen treenien treenirata. 

Siinä mun rakkaat agilitaajat <3

 Tämän aamun aamukahvin juonti olikin sitten hankalaa, kun koirat vuorotellen haki huomiota. Nemi piippas ulos, Ansa tuijotteli ja Kinda tuli vaatimaan leikkimään ja Tuuma härväsi muuten vaan siinä mukana. Kinda on kyllä siitä hassu, että se ei paljoa leiki, paitsi palloilla ja paitsi Tuuman kanssa. Joskus sille sitten iskee se, että nyt voisi mamma leikkiä hänen kanssaan ja ole siinä sitten leikkimättä, kun toinen tuo lelua nenän eteen. Aikansa se palautteli vain mulle sitä lelua, kunnes sitten taas Tuuma kelpasi leikkikaveriksi. 

Leikitäänkö?? 

En varmana leiki ton pennun kanssa!

Se ei leiki mun kaa!

No, jos nyt sitten tämän kerran vähän leikittäis =D 

Joku vaatimus-jono tässä.

Tästä se arki siis pikku hiljaa taas alkaa. Elokuussa onkin sitten jo paljon kaikenlaisia juttuja tiedossa ja vähän reissaamistakin. Jos nyt vihdoinkin toteuttaisi sen; "menen ajoissa nukkumaan", että ei olisi aina niin rikkipoikki. Pitänee vissiin laittaa joku muistutus puhelimeen, että nukkumaanmenoaika =D Kiva on ollut olla lomalla, mutta eipä sekään ilo loputtomiin jatku. Toisaalta, kun on arjessa säännöllisyyttä harrastusten muodossa, niin onhan se perusarki lopulta ihan mukavaakin. 

Kaikki kiva loppuu aikanaan!