Kindan kanssa ollaan treenattu lähinnä kapulan pitoa, käskytyksiä, hyvää fiilistä ja kehään menoja. Kindalle tuottaa hankaluuksia pitää kontakti paikkiksessa, kun odottelu on joskus tosi pitkä. Jos joudun Kindaa muistuttelemaan kontaktista, maahanmeno on epävarma ja hidas. Toisaalta taas Kinda edelleen menee herkästi muiden maahan-käskystä maahan myös. On siinä parannusta tapahtunut koko ajan kuitenkin =) Kapulan pitohan on vieläkin vaikeaa. Se pitää aina ensin haistella ja sitten ehkä voi ottaa suuhun. Kapulan pitoa harjoitellaan kotona paljon. Yksi kerta Kinda yllätti ja otti myös tunnari-kapulan oma-aloitteisesti suuhunsa, kun aiemmin tunnarit on lähinnä pureskeltu tulitikuiksi... =D Pitokin on siis edennyt, välillä Kinda jopa yrittää ottaa kapulaa kädestä, kun olen yrittänyt opettaa sen haluamaan kapulaa itselleen. Paluu maan pinnalle tulikin sitten eilisissä treeneissä, kun neiti ei taas ottanut kapulaa suuhunsa kovinkaan innokkaasti. Pitänee SM:issä tehdä just ennen kehää muutama pito, josko se sitten tuurilla menisi. Koska pito itsessään on hyvä, korkeintaan korjailee kapulan asentoa. Noh, näillä mennään.
Pitoa
Lainataan välillä kaverin omaa myös =)
Kehään menoissa saatiin uusi oivallus eilen! Kinda on siis saanut mennä kehään tähän mennessä ns. vapaasti, siten, että olen ottanut sivulle vasta suorituspaikalla. Koska Kinda on kuitenkin ottanut kontaktin hyvin siinä kohtaa ja sitä ollaan pääasiassa treenattukin, että pidetään kontaktia, vaikka liikkuri olisi vieressä ja puhuisi. Kokeiltiin eilen kuitenkin, että teen ENNEN kehää leikittämistä, otan sivulle ja seuruutan tai otan mennään-käskyllä kehään ja vielä ilman hihnaa. Oli huomattavasti parempi alku kaiken kaikkiaan. Kindalla on usein ensimmäinen seuruu pätkä mennyt haahuiluksi, joten tuo korjaa sitäkin. Ehkäpä jopa teen niin, että seuruutan kehään, eikä oteta mennään-käskyä. Silloin se kehään meno olisi ikään kuin osa seuruuta ja varsinainen liikkeen aloitus menisi paremmin kokonaan. Kindan vire nousee kivasti, kun sille juttelee ja kehuu, joten vire pysyisi varmaan hyvin yllä koko seuruun. Kyllä sitä taas tunsi itsensä tyhmäksi, miksi en tuota ole aiemmin tajunnut!! Niinhän mä teen nykyään Ansankin kanssa, tai opetan sen siihen, että kehään mennään silleen kivasti, ei haahuillen ja ollaan sitten heti aloituspaikalla kontaktissa.
Eilisissä treeneissä huomattiin myös, kuinka Kinda ennakoi. Luoksetulossa Kinda lähti luokse ennen liikkurin käskyä, koska avasin suuni =D Apua! Mulle tulee tuon kakaran kanssa niin vaikeeta, pitää muistaa olla suu kiinni ja kädet kiinni vartalossa =D
Eilisissä treeneissä huomattiin myös, kuinka Kinda ennakoi. Luoksetulossa Kinda lähti luokse ennen liikkurin käskyä, koska avasin suuni =D Apua! Mulle tulee tuon kakaran kanssa niin vaikeeta, pitää muistaa olla suu kiinni ja kädet kiinni vartalossa =D
Ansan kanssa ollaan treenailtu sitä kehään menoa, ruutua ja merkin kiertoa kaukaa, tunnaria ja ohjattua noutoa. Kehään menossa ja liikkeiden väleissä tulee varmaan olemaan vähän haastetta ja ehkä jokaisella treenikerralla pitää niitä vääntää. Mutta Ansa-koiralle on ehkä joku pieni valo syttynyt kehään menosta.
Tässä muutama pätkä kehään menoista, videoiden laatu ei päätä huimaa, mutta mitäs pienistä =)
Ruutu ja merkin kierto on tosi epävarmoja Ansalla kaukaa. Mutta pienellä avulla ne kuitenkin onnistuu, joko appari käy näyttämässä tai sitten viedään alusta (ruutuun). Merkin kiertoon kaukaa ollaan lisätty myös esteet molemmin puolin. Vielä ei vain voi kauhean kauas esteiden taakse mennä lähettämään kierrolle, muuten Ansa tarjoaa helposti hypyn kiertämistä =D Yhdessä treenissä Ansa lähti myöskin ruutuun, joka oli kaukana olevaa merkkiä kauempana. Se on kyllä jännä, kun se omasta mielestä kuitenkin osaa bongata merkin ja ruudun.
Tunnari on mysteeri. Se onnistuu pääasiassa hyvin, ehkä 95% kerroista. Ansa saattaa joskus mennä hakemaan omaa ja haistelee, mutta tuo silti väärän. Se epäilys, että rivissä olevat olisivat vaikeampia, on nyt hälventynyt. Nyt on tehty vain rivissä olevia ja kaikki tehdyt kerrat on viikon aikana onnistuneet. Että ehkä sillä muodolla ei niin olekaan väliä, vaan jostain muusta se johtuu, jos ei onnistu. Matka ei ole vielä kisapituinen tunnarissa vieläkään, mutta pikkuhiljaa matkaa on koko ajan pidennetty.
Tunnari on mysteeri. Se onnistuu pääasiassa hyvin, ehkä 95% kerroista. Ansa saattaa joskus mennä hakemaan omaa ja haistelee, mutta tuo silti väärän. Se epäilys, että rivissä olevat olisivat vaikeampia, on nyt hälventynyt. Nyt on tehty vain rivissä olevia ja kaikki tehdyt kerrat on viikon aikana onnistuneet. Että ehkä sillä muodolla ei niin olekaan väliä, vaan jostain muusta se johtuu, jos ei onnistu. Matka ei ole vielä kisapituinen tunnarissa vieläkään, mutta pikkuhiljaa matkaa on koko ajan pidennetty.
Tässä viikon takainen tunnari:
Ohjatussa noudossa on vahvistettu alustalla molempia puolia. Kokeilin pitkästä aikaa kapuloilla molemmat puolet, ensin vasen (se vaikeampi) ja sitten oikea. Oikealle mennessä haki väärää kapulaa. Tehtiin uudelleen ja ei jäänyt enää jumiin vasempaan, vaan kuunteli ja meni oikeaa hakemaan, niin kuin pitikin.
Ansan kanssa on välillä sellainen olo, että se ei mene yhtään eteenpäin, koska treenitkin on ihan sillisalaattia, riippuen, missä ja kenen kanssa ollaan, ts. onko tarjolla esim. esteet, jne. Eilinen treenipari kuitenkin sanoi Ansan selvästi menneen monessa liikkeessä eteenpäin ja näin se taitaa ollakin!
Nyt odotellaan kuumeisesti SM:ien kehäkarttoja. Vielä olisi yhdet yhteistreenit ennen kisoja jäljellä ja aivan vieraalla kentällä. Olisi kiva päästä vielä kokeilemaan liikkeitä suoritusjärjestyksessä.
Hienot joukkuepaidat
Näin me ollaan vailla huolia ja murheita =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti